Käsittele omat tunteesi, älä muiden!

Suuri osa meistä ajattelee ja on oppinnut sekä sisäistänyt uskomuksia siitä, että me olemme vastuussa muiden hyvinvoinnista, tunteista ja tiloista. Etenkin me naiset hyvin usein koemme suurta empatiaa, kun näemme että toinen kärsiii tai kohtaa vaikeita tunteita ja tilanteita. Me myös käytämme paljon aikaa murehtimiseen ja muiden asioista huolehtimiseen, koska tämä on meille opetettu tapa olla. Me olemme useimmiten heti valmiita kuuntelemaan, tukemaan ja auttamaan sekä ratkomaan ongelmia, jotta toisen kärsimys helpottuisi. Tämä on äärimmäisen tarpeellinen ja kaunis taito, mutta se tuo mukanaan myös haasteita. 

Usein me lähdemme alitajuntaisesti “vähän auttamaan” toista kun näemme että toinen kokee vaikeita tunteita. Se tuottaa meille suurta kipua ja joskus turvattomuutta nähdä kun toinen kärsii. Tosi usein käy kuitenkin niin, että sen sijaan, että antaisimme toisen olla siinä tilassa missä hän on, otamme tämän toisen tunteet ja ajatukset itsellemme, helpottaakseen sekä toisen että omaa oloamme. Näin ollen me kuitenkin ryöstämme toisen tärkeitä voimaantumisen hetkiä ja vähättelemme toisen kykyä kohdata elämän vaikeita hetkiä. Vaikka intentiomme on hyvä ja kaunis, alamme kuitenkin tätä kautta täyttymään muiden tunteista. Samalla meidän energia kuluu hukkaan ja me otamme harteillemme sellaista, joka ei meille kuulu. Kantamalla muiden murheita ja huolia me pikku hiljaa sairastumme ja kadotamme oman voimamme…

Joskus tälläinen opeteltu tapa on myös toiminut suojelumekanismina. “Jos käsittelen muiden tunteita ja keskityn heidän ongelmiin, minun ei tarvitse kohdata omiani”. Muiden tunteiden käsittely voi myös tuottaa egolle mielihyvää. “Minä pystyin auttamaan häntä, minä olen tärkeä ja merkityksellinen” tai “minut huomataan ja minua kunnioitetaan silloin kun olen palveluksessa toiselle”...

Empatia ja halu auttaa on kaunista, mutta sinun tehtäväsi EI OLE tuntea muiden tunteita heidän puolesta. Jokinen on tullut tänne elämää omaa elämää ja tuntemaan omat tunteensa. Tunteiden kohtaaminen ja niiden tunteminen on meille kaikille haastavaa ja jatkuvaa harjoittelua. Se on kuitenkin portti voimaantumiseen ja oman äänen löytämiseen. Toisen tunteiden tunteminen on oikeasti rampauttamista eikä auttamista. Ryöstät häneltä mahdollisuuden vahvistua ja voimaantua sekä kulutat omaa energiaasi. Joten älä rampauta toista, äläkä ota harteillesi sellaista joka ei ole sinun. Kunnioita ja arvoasta itseäsi sekä opettele olemaan epämukavissa tilanteissa. Jos oikeasti haluat auttaa, tarjota toiselle tilan. Tilan, jossa toinen voi itse opetella kohtaamaan vaikeita tunteita. Se on raukkautta ja se on auttamista 💜

Much Love

Spiritlifter/ Christel