Mielestä kehoon palaaminen

Tällä hetkellä maadoittumisesta, kehoyhteydestä, embodimentistä tai kehossa olemisesta puhutaan paljon. Puhun tästä itsekin paljon koska tämä on se matka, jota itse olen kulkenut monta vuotta. Opetellut siirtämään huomiota mielen ja tarinan tasolta takaisin kehoon. Matka mielestä kehoon jatkuu edelleen ja haluan tänään nostaa esiin muutamia ajatuksia kehollisuuteen liittyen.

Mielessä eläminen tarkoittaa minulle sitä, että ihmisen fokus on mielen tarinoiden tasolla. Hän uskoo ja samaistuu ajatuksiinsa ja reagoi niiden mukana tulleisiin impulsseihin. Tarinat syntyvät usein voimakkaiden tunteiden tai trauman kohtaamisesta ilman tarpeellista turvan kokemusta. Keho viestii mielelle vaarasta, minkä seurauksena mieli lähtee luomaan tarinoita. Tarinoista syntyvät meidän ydinuskomuksia, kuten “ en ole turvassa”, “muut haluavat minulle pahaa”, “en ole tarpeeksi”, “olen aina yksin”, “kukaan ei rakasta minua” ym. Mitä nuoremassa iässä nämä syntyvät, sitä voimakkaammin ne ohjaavata meidän elämää ja toimintaa. Näiden tarinoiden tarkoituksena on kuitenkin siirtää sinun huomiosi pois kehosta ja “pitää sinut turvassa”. Kun keskityt kuuntelemaan ajatuksiasi et tunne kehossa olevaa kipua. Mitä voimakkaammat tunteet kehossa vallitsee, sitä enemmän tarinoita mielemme meille syöttää.

Tarinointi on mielen opittu tapa suojata meitä kivulta. Sen tarkoituksena on ollut ensisijaisesti auttaa sinua, koska kehossa oleminen on tuntunut niin kokonaisvaltaisen turvattomalta. Tarinointi tuo meille hetkellistä turvaa, mutta pidemmän päälle lisää kärsimystä. Tarinointi voi näkyä esimerkiksi voimakkaana analysoinnin tarpeena, yli-analysointina, tarpeena rationalisoida asioita tai löytää kaikille syvempi merkitys. Tämä puolestaan taas johtaa ahdistukseen, rauhattomuuteen ja reaktiivisuuteen.

Usein ihmiset, ketkä ovat kyllästymiseen asti analysoineet ja miettineet elämän jokaista osa-aluetta, tulevat siihen pisteeseen, että nyt riittää! En jaksa tätä enää. Jonkun on muututtava. Asioiden jatkuva analysointi ja kauhuskenaarioissa eläminen on uuvuttavaa, sekavaa ja vie elämän ilon. Miksi sitten ei voi vaan olla rauhassa kehossa?

Kehossa eläminen, eli fokuksen siirtäminen kehoon voi alkuun tuntua uudelta, vaikealta ja jopa pelottavalta, sillä se on niin uusi tila. Meditaatio, energiahoidot, jooga ja hengitysharjoitukset ovat tapoja, jolla harjoittelemme tähän tilaan menemistä ja siellä olemista. Turvattomuus kehossa olemisesta voi kuitenkin nousta pintaan koska huomion pitäminen kehossa on täysin uusi tietoisuudentila. Kun elät kehossa, olet auki, haavoittuvainen ja tulet näkyväksi sellaisena kun olet. Sinulla ei ole mielen luomia ”suojia” tai ”kuoria” suojelemassa sinua.

Moni valitsee kuitenkin jäädä analyysintasolla ja kokee meidän omat kehomme turvattomiksi. Miksi? Koska siellä on niin paljon käsittelemättömiä tunteita jumissa. Kehoon laskeutuminen mielestä tarkoittaa sitä, että sinä tulet oppettelemaan vaikeiden tunteiden kohtaamista. Niitä tunteita, jotka pakottavat sinut mieleen. Tätä kautta opettelet luomaan turvaa kehoosi. Mitä paremmaksi tulet vaikeiden tunteiden kohtaamisessa sitä paremmaksi tulet kehossa elämisessä. Mitä enemmän uskallat olla kehossa, sitä vähemmän tarinoita tarvitaan. Haluan kuitenkin lempeästi muistuttaa sinua siitä, että tämä on elämän mittainen prosessi, jota ei voi eikä pidä pakottaa. Se tapahtuu sitä myötä mitä sinä pystyt pitää itsellesi tilaa ja uskallat olla vaikeiden tunteiden kanssa.

Kun huomiosi alkaa tippumaan kehoon, se voi aluksi tuntua jännittävältä. Keho on läsnäoleva hetki eikä sitä voi kontrolloida. Se on ikuinen viisaus, alitajunnan muisti, intuitio ja ajattomuus. Se elää omaa elämää eikä piittaa mielen luomista kuorista ja rooleista. Se haluaa olla vapaa, auttaa sinua toteuttaman itseäsi ja rakastaa rajoitta. Mutta kun lähdet siirtämään huomiota mielestä kehoon, tulet huomaamaan että kerros kerrokselta tilasi muuttuu. Läsnäolon tilasi syvenee, jolloin myös egon kuoret, ohjelmoinnit ja identiteetit lähtevät purkautumaan pois. Se voi joskus tuntua haastavalta, mutta harjoituksen myötä siitäkin tulee helpompaa. Kun päästät irti isoista ohjelmoinneista ja identiteeteistä (ego kuolema) voi sinusta alkuun tuntua, että olet sekoamassa, kauhusta halvaantunut tai hauras kun puun lehti. Mutta hetken totuttelun jälkeen tilasi vahvenee, kun kehosi oppii olemaan siinä.

Mitä enemmän purat tai kohtaat vaikeita tunteita mitä sisälläsi on sitä helpommaksi ja miellyttävämmäksi kehossa oleminen muuttuu. Mitä enemmän saat tilaa ”itseesi”, sitä nopeammin ymmärrät että sinä et ole ajatuksesi tai tunteesi ja sitä helpommin pääset takasin länsäolevaan hetkeen. Kun opit olemaan kehossasi elämästäsi tulee runsasta. Manifestoit nopeasti asioita ja olet auki elämälle sellaisena kun se on. Asiat selkeytyvät ja sinä säästät paljon energiaa, kun et enää kuluta sitä jatkuvaan analysointiin.

En kuitenkaan halua demonisoida mieltämme. Se on hyödyllinen työkalu ja ystävä, kun sitä käyttää oikein. Kehoon ei voi myöskään mennä väkisin ja pakottaen, koska silloin voimme mennä liian nopeasti alueille mitä emme ole valmiita kohtaamaan ja traumatisoitua uudestaan. Joten ole itsellesi armollinen ja lempeä<3.

Mikäli haluat tutustua uudestaan tähän hetkeen ja kehoosi, tule vastaanotollani käymään<3

Much Love / Spiritlifter